Vakuutusten lakisääteisyys herättää säännöllisesti kysymyksiä, sillä läheskään kaikki vakuutukset eivät ole Suomessa pakollisia – vain kourallinen on. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitkä vakuutukset laki todella vaatii, keneltä niitä vaaditaan ja mitä seuraa, jos pakollinen vakuutus jää ottamatta.
Mitkä vakuutukset ovat Suomessa pakollisia
Suomen lainsäädäntö määrää vain muutaman vakuutuslajin pakolliseksi, ja jokaisella niistä on oma erityislakinsa. Näitä ovat liikennevakuutus ajoneuvon omistajalle, työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus, työeläkevakuutus (TyEL tai YEL), potilasvakuutus terveydenhuollon toimijoille, ympäristövahinkovakuutus tietyillä riskitoimialoilla sekä metsästäjän vakuutus aseenkantoluvan haltijalle.
Kaikki muu – kotivakuutus, henkivakuutus, matkavakuutus, lemmikkivakuutus, kaskovakuutus – on vapaaehtoista, vaikka moni kokee ne käytännössä välttämättömiksi. Esimerkiksi taloyhtiö tai vuokranantaja voi vaatia kotivakuutusta sopimusehtona, mutta se ei tee vakuutuksesta lakisääteistä samassa merkityksessä kuin liikennevakuutus.
Liikennevakuutus – ajoneuvon omistajan lakisääteinen velvollisuus
Liikennevakuutus on tunnetuin esimerkki pakollisesta vakuutuksesta. Liikennevakuutuslaki edellyttää, että jokaisella liikennekäytössä olevalla moottoriajoneuvolla – henkilöautolla, mopolla, moottoripyörällä, traktorilla – on voimassa oleva liikennevakuutus, vaikka ajoneuvo seisoisi suurimman osan vuodesta pihalla.
Jos vakuutus puuttuu, Liikennevakuutuskeskus perii vakuuttamattomasta ajosta laiminlyöntimaksun, joka on tyypillisesti 1,5–3-kertainen tavanomaiseen vakuutusmaksuun nähden ja lasketaan jokaiselta vakuuttamattomalta päivältä. Käytännössä muutaman kuukauden vakuuttamaton omistus voi maksaa satoja euroja enemmän kuin normaali vakuutuskausi olisi maksanut.
Ainoa tapa välttyä liikennevakuutukselta on ilmoittaa ajoneuvo pysyvästi liikennekäytöstä poistetuksi Traficomille. Pelkkä ”en aja sillä juuri koskaan” ei riitä perusteeksi.
Työnantajan lakisääteiset vakuutukset
Kun yritys palkkaa työntekijän, syntyy heti kaksi lakisääteistä vakuutusvelvoitetta. Ensimmäinen on työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, joka korvaa työssä tai työmatkalla sattuneet tapaturmat ja ammattitaudit. Toinen on TyEL-työeläkevakuutus, joka kertyy 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle heti ensimmäisestä palkanmaksusta lähtien, jos ansiot ylittävät alle 100 euron kuukausirajan.
Näiden lisäksi työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ottaa ryhmähenkivakuutus useimmilla aloilla, vaikka se hoidetaankin usein työehtosopimuksen kautta eikä erillisenä vapaaehtoisena tuotteena. PK-yrityksen vakuutustarpeissa nämä lakisääteiset osat ovat aina lähtökohta, johon vasta sen jälkeen lisätään vapaaehtoiset turvat kuten toiminnan vastuuvakuutus tai oikeusturva.
Yleinen virhe on kuvitella, että kevytyrittäjä tai laskutuspalvelun kautta työskentelevä olisi automaattisesti näiden vakuutusten piirissä. Näin ei ole – vastuu siirtyy toimeksiantajalta laskutuspalveluyritykselle vain, jos työsuhde muodostuu sen kautta.
Yrittäjän YEL-vakuutus – milloin se on pakollinen
Yrittäjän eläkevakuutus YEL on pakollinen, jos yrittäjätoiminta täyttää kolme ehtoa samanaikaisesti: yrittäjä on 18–67-vuotias, toiminta on kestänyt tai kestää yli neljä kuukautta, ja arvioitu YEL-työtulo ylittää vuosittain vahvistettavan alarajan – 2020-luvun puolivälissä raja on liikkunut noin 8 600–9 300 euron välillä vuodessa riippuen vahvistusvuodesta.
Jos raja ylittyy, YEL-vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Myöhästymisestä seuraa korotettu vakuutusmaksu takautuvalta ajalta, ja pahimmillaan koko yrittäjäjakso voi jäädä eläkekarttuman ulkopuolelle, jos vakuutusta ei ole otettu lainkaan. Yrittäjän henkilövakuutuksista kannattaa lukea tarkemmin, sillä YEL vaikuttaa suoraan myös sairauspäivärahaan ja työttömyysturvaan – moni yrittäjä huomaa liian myöhään, että alimitoitettu YEL-työtulo pienentää näitä etuuksia vuosien ajan.
Mitä ei ole lakisääteistä mutta kannattaa silti ottaa
Kotivakuutus, henkivakuutus, sairauskuluvakuutus, matkavakuutus ja lemmikkivakuutus jäävät kokonaan vapaaehtoisiksi, vaikka niiden puuttuminen voi olla taloudellisesti raskaampaa kuin moni pakollinen vakuutus. Esimerkiksi kotivakuutuksen puuttuessa vesivahinko tai tulipalo maksetaan kokonaan omasta pussista – summat voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin.
Yksi yleinen väärinkäsitys on, että vuokralainen olisi automaattisesti vakuutettu vuokranantajan kotivakuutuksella. Vuokranantajan vakuutus kattaa yleensä vain rakennuksen, ei vuokralaisen irtaimistoa tai vastuuvahinkoja, joten oma kotivakuutus jää silti tarpeelliseksi.
Yleisimmät virheet lakisääteisten vakuutusten kanssa
Kolme virhettä toistuu vuodesta toiseen. Ensimmäinen on ajoneuvon liikennevakuutuksen katkeaminen maksun unohtumisen vuoksi – vakuutusyhtiö ei aina muistuta riittävän ajoissa, ja katko huomataan vasta laiminlyöntimaksun saapuessa. Toinen on YEL-työtulon alimitoittaminen tarkoituksella pienempien vakuutusmaksujen toivossa, mikä kostautuu myöhemmin pienempänä eläkkeenä ja sairauspäivärahana.
Kolmas virhe koskee pienyrityksiä, jotka palkkaavat ensimmäisen työntekijän mutta unohtavat, että tapaturmavakuutus pitää olla voimassa jo ennen ensimmäistä työpäivää – ei vasta kun ensimmäinen palkka maksetaan. Vakuutusyhtiöt voivat periä vakuutuksen takautuvasti, mutta jos tapaturma sattuu ennen vakuutuksen voimaantuloa, työnantaja vastaa korvauksista itse Tapaturmavakuutuskeskuksen kautta perittävällä laiminlyöntimaksulla.
UKK
Onko kotivakuutus Suomessa pakollinen?
Ei ole. Kotivakuutus on vapaaehtoinen, mutta taloyhtiöt, vuokranantajat tai pankit voivat edellyttää sitä sopimusehtona esimerkiksi asuntolainan myöntämisen yhteydessä.
Voiko liikennevakuutuksen jättää ottamatta, jos ajoneuvo seisoo autotallissa?
Ei voi, jollei ajoneuvoa ole virallisesti ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuksi Traficomille. Muuten laiminlyöntimaksu kertyy jokaiselta vakuuttamattomalta päivältä riippumatta siitä, ajetaanko ajoneuvolla vai ei.
Tarvitseeko kevytyrittäjä YEL-vakuutuksen?
Kyllä, jos työtulo ylittää vuosittain vahvistettavan alarajan ja toiminta on jatkuvaa. Laskutuspalvelun kautta työskentely ei poista YEL-velvollisuutta, koska kevytyrittäjä on edelleen yrittäjäasemassa eläkelainsäädännön näkökulmasta.
Yhteenveto
Lakisääteisiä vakuutuksia on Suomessa yllättävän vähän: liikennevakuutus, työnantajan tapaturmavakuutus ja TyEL, yrittäjän YEL tietyin ehdoin, potilasvakuutus, ympäristövahinkovakuutus ja metsästäjän vakuutus. Kaikki muu jää harkinnan varaan, mutta se ei tarkoita, etteikö vapaaehtoisilla vakuutuksilla olisi merkitystä arjen riskienhallinnassa.
Kokenut vakuutusneuvoja aloittaa aina lakisääteisen vähimmäisturvan tarkistamisesta ja rakentaa vasta sen päälle loput – ei toisin päin. Kun pakolliset vakuutukset ovat kunnossa ja voimassaoloajat tiedossa, on helpompi arvioida rauhassa, mitkä vapaaehtoiset turvat vastaavat juuri oman talouden tai yrityksen riskejä.